Kehityspoliittisen toimikunnan uusi arvioraportti julkaistiin eduskunnassa 2.5.2018
Arvioraportti tasa-arvosta kirvoitti vilkkaan keskustelun
Kehityspoliittisen toimikunnan arvioraportti sukupuolten tasa-arvosta julkistettiin ja luovutettiin kehitysministerille. Samalla käytiin vilkas keskustelu kehityspolitiikkaan tarvittavista muutoksista.
Kehityspoliittinen toimikunta KPT julkisti 2. toukokuuta eduskunnassa vuosiarvionsa Suomen kehityspolitiikan tila 2018: Myytistä maan pinnalle ja mallimaaksi – Suomi kehitysmaiden naisten ja tyttöjen tasa-arvon vahvistajana.
KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.) korosti teeman ajankohtaisuutta, sillä naiset ja tytöt on nostettu ensimmäistä kertaa Suomen kehityspolitiikassa erilliseksi painopisteeksi. Lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman naisten ja tyttöjen ottamista mukaan yhteiskuntien kehittämiseen, kriisien ratkaisemiseen ja talouden rakentamiseen.
”Harvalla, jos yhdelläkään, kehitysyhteistyön teemalla on yhtä vahva tuki kuin naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämisellä. Tämä erittäin positiivinen lähtökohta on myös haaste. Riskinä on, että laajasti hyväksyttyjen tavoitteiden kuvitellaan toteutuvan ikään kuin itsestään”, Paloniemi totesi.
”Vahvan poliittisen tuen ohella naisten ja tyttöjen asema vaatii kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa ja seurantaa sekä pitkän aikavälin vaikuttamista ja visiointia. Tarvitaan lisäksi ohjeistusta sekä riittäviä resursseja, arviointia ja jatkuvaa oppimista myös muilta”, Paloniemi jatkoi.
Leikkaukset haittaavat tasa-arvotyötä
KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti esitteli vuosiarvion keskeiset havainnot. Suomi on nostanut sukupuolten tasa-arvon edistämisen kehityspolitiikan ensimmäiseksi painopisteeksi, mutta samaan aikaan tasa-arvotyön rahoitus on vähentynyt noin 40 prosenttia osana kehitysyhteistyön määrärahaleikkauksia.
”Parannettavaa löytyy myös siitä, että parhaat tasa-arvotyön kansainväliset käytännöt eivät ole juurtuneet Suomen toimintatapoihin”, Stocchetti sanoi.
KPT:n arvion mukaan myös yksityissektorin saamaa kehitysrahoitusta sekä pääoma- ja lainamuotoisia finanssisijoituksia tulisi tarkastella nykyistä johdonmukaisemmin sukupuolinäkökulmasta.
Ulkoministeriö selkeyttää painopisteitä
KPT:n vuosiarvion vastaanottanut ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) tunnusti, että kehitysmaiden naisten ja tyttöjen asemaa vahvistavassa työssä riittää kehitettävää.
”Tätä varten ulkoministeriössä on meneillään kirkastustyö, joka sisältää ohjeistusta, koulutusta ja työkalujen päivitystä.”
Virolainen arvioi, että kehitysyhteistyön painopisteiden kirkastustyön tulokset ovat valmiit julkaistavaksi kesän jälkeen.
Kehitysministeri oli KPT:n kanssa yhtä mieltä siitä, että Suomen kannattaa tuoda kehitysmaiden tasa-arvokysymyksiä näyttävästi esille Suomen EU-puheenjohtajakaudella vuonna 2019.
Sen sijaan Virolainen piti haasteellisina EU:n tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman tavoitetta, jonka mukaan tasa-arvon tulee olla joko merkittävä osa- tai pääasiallinen tavoite 85 prosentissa kaikista uusista kehitysohjelmista vuoteen 2020 mennessä. KPT suosittaa Suomen sitoutumista tähän tavoitteeseen.
Virolainen otti kantaa myös KPT:n esitykseen, jonka mukaan Suomella tulee olla uskottava aikataulu nostaa kehitysavun bruttokansantulo-osuus 0,7 prosenttiin YK:n suosituksen mukaisesti.
”Tällä hetkellä emme pysty tekemään mitään asian eteen. On kuitenkin aivan selvää, että meidän pitää yhteistyössä rakentaa polku, jolla Suomi on jälleen muiden Pohjoismaiden kanssa samassa viiteryhmässä eli 0,7 prosentin tasolla.”
”Teemme ministeriössä laskuharjoituksia, jotka julkaistaan varmasti syksyn aikana. Näin kaikilla on sama tietopohja käytössään, kun seuraava eduskunta ja hallitus tekevät päätöksiä”, Virolainen sanoi.
Paneeli korosti pitkäjänteisyyttä
Julkistustilaisuuden päätteeksi käytiin vilkas paneelikeskustelu Suomen ja suomalaisten toimijoiden roolista tasa-arvon vahvistajana kehitysmaissa.
”Eri toimijoiden pitäisi päästä pois siiloista ja tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä”, Aila Paloniemi sanoi.
Ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Anne Meskanen ja ohjelmatukijärjestöjä KPT:ssa edustava Julia Ojanen korostivat myös miesten ja poikien mukaan ottamista tasa-arvoa edistävään työhön.
”Seksuaalisen väkivallan vastustaminen on tästä hyvä esimerkki”, Meskanen havainnollisti.
”Tasa-arvoasioissa ei puhuta vain naisista ja tytöistä vaan koko yhteiskunnasta”, Ojanen muistutti.
KPT:n jäsen, kansanedustaja Anders Adlercreutz (rkp) korosti pitkäjännitteisen työn merkitystä.
”Tasa-arvon edistämisessä on kyse pitkistä projekteista. Aikaperspektiivin on oltava yhden budjettivuoden sijaan muutama hallituskausi. Näin euroilla saadaan eniten tuloksia aikaan.”
Myös KPT:n vuosiarvio korostaa, että kehitysyhteistyöhön ja -politiikkaan tarvitaan hallituskausia pidempi perusta ja suunnitelma.
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 (pdf)
