Kehityspoliittinen toimikunta 20 vuotta: Yhteisen vision ja vuorovaikutuksen merkitys korostuu jatkossa
KPT on toiminut 20 vuotta kehityspolitiikan ainutlaatuisena vaikuttajaverkostona. Jatkossa yhteisen vision ja vuorovaikutuksen merkitys eri tahojen välillä korostuu entisestään.
Kehityspoliittisen toimikunnan 20-vuotista taivalta juhlistettiin eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa, jossa käytiin läpi KPT:n roolia kehityspoliittisena toimijana ja pohdittiin tulevia haasteita.
KPT:n uudella toimikaudella 2024–2027 toimikunnan puheenjohtajana aloittaa kansanedustaja Sofia Vikman (kok.). Hänen mielestään KPT:ssä on tärkeää muodostaa yhteinen strateginen visio ja tavoitteet pitkälle aikavälille.
”Pidän tärkeänä, että tähän sitoutetaan mahdollisimman laaja joukko, jotta kehityspoliittinen visio ja tavoitteet eivät heilahtele, vaan ne kantavat yli vaalikausien”, Vikman sanoi.
Kehityspolitiikan vaikuttavuutta lisättävä
Vikmanin mielestä toimikunnan keskeinen vahvuus on monipuolinen ja kattava jäsenistö. Hän korosti toimikunnan sisäisen yhtenäisyyden lisäämistä yli erilaisten taustojen ja intressirajojen. ”Pyrimme jatkossakin kattamaan laajoja teemoja, mutta tarkemmin tavoittein. Meillä on myös tilaa kokeilla uusia ideoita.
. Lisäksi on oleellista vahvistaa koordinaatiota ja välttää päällekkäisyyksiä. Näin voimme lisätä työmme painoarvoa ja ennen muuta kehityspolitiikan vaikuttavuutta osana Suomen ulkosuhteita”, Vikman linjasi.
Nyt päättyvällä toimikaudella KPT:n puheenjohtajana toiminut Inka Hopsu (vihr.) nosti esille nykyisestä maailmantilanteesta nousevat haasteet toimikunnan työsaralla.
”Nyt saatetaan entistä enemmän kyseenalaistaa kehitysyhteistyön ja globaalikysymysten roolia. Meneillään on kilpailu resursseista talouspoliittisten paineiden, kansallisten intressien ja välittömien turvallisuusuhkien kanssa. Silti on pystyttävä näkemään kauemmas ja nähtävä kehityspolitiikan rooli pitkäjänteisissä ratkaisuissa”, Hopsu huomautti.
Hänen mielestään KPT:n työn isoihin haasteisiin kuuluu, miten määrittää kehityspolitiikan entistä relevantimpi ulkopoliittinen rooli ja lisätä tämän näkökulman ymmärrystä.
Uuden toimikunnan nimitys valmisteilla
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) kertoi videotervehdyksessään, että ulkoministeriö valmistelee parhaillaan uuden kehityspoliittisen toimikunnan nimitystä. Mukaan tulee edelleen kattava joukko eri intressiryhmien edustajia.
”Toimikunnan työn keskeiset tavoitteet ovat eri ryhmien välisen vuoropuhelun ja yhteisen näkemyksen muodostaminen asioista, jotka koskevat Suomen kehityspolitiikan, YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman ja muiden kehityspolitiikkaa ohjaavien sitoumusten toimeenpanon seurantaa.”
”Työhön kuuluvat myös hallitusohjelman kehityspoliittisten kirjausten toimeenpanon seuranta ja politiikkajohdonmukaisuuden edistäminen päätöksenteossa”, Tavio listasi.
Vuoropuhelun vahvistaminen tärkein tehtävä
Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pasi Hellman sanoi, että KPT:n ja tätä edeltäneiden toimikuntien kunniakkaiden perinteiden varaan on hyvä rakentaa tulevaa. Hänen mukaansa toimikunta koostuu jatkossakin puolueiden, sidosryhmien ja valtionhallinnon edustajista.
”Kokoonpanossa pyritään huomioimaan myös hallitusohjelman painopisteet esimerkiksi temaattisissa painotuksissa. Myös joitakin uusia tahoja kutsutaan mukaan.”
Hellman muistutti, että KPT:n perustehtävät on määritelty vuoden 2019 asetuksessa. Kullekin toimikunnalle ja toimikaudelle asetettavia tehtäviä tarkennetaan asettamispäätöksessä.
”Uuden toimikunnan keskeisimpiä tehtäviä on edistää eduskuntapuolueiden sekä sidos- ja intressiryhmien yhteistyötä ja vuoropuhelua yhteisen näkemyksen muodostamiseksi Suomen kehityspolitiikasta”, Hellman totesi.
Laaja-alainen keskustelu saa kiitosta
KPT:n entiset puheenjohtajat muistuttivat, että toimikunta on Suomessa ainoa laaja-alaisesti kehityspolitiikkaa seuraava taho ja keskustelufoorumi. Kaudella 2003–2007 puhetta johtanut Gunvor Kronman (r.) nosti esille KPT:n mahdollistaman verkostoitumisen. Eri puolueiden ja muiden tahojen välillä luodut suhteet auttoivat viemään asioita eteenpäin.
”Tämä kuuluu suomalaiseen luottamuskulttuuriin. Ulkomaillakin on ihmetelty, miten tällaista laaja-alaista keskustelua voidaan meillä käydä”, Kronman sanoi.
KPT:tä vuosina 2011–2015 vetänyt Jouko Jääskeläinen (kd.) toivoi, että KPT säilyy jatkossakin kaikille avoimena keskustelufoorumina, johon jokainen taho voi tuoda oman panoksensa.
”On tärkeää, että kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisuus olla mukana ja tuoda saada kädenjälkensä toimikunnan toimintaan”, Jääskeläinen totesi.
Selvitys KPT:n vahvuuksista ja kehittämiskohteista
Seminaarissa esiteltiin KPT:n tila ja tulevaisuus -selvitys, jonka ovat tehneet Petri Uusikylä ja Aleksis Oreschnikoff konsulttiyhtiö Frisky & Anjoy Oy:stä. KPT:n nykytilan arvioinnin ohella raportti sisältää toimenpidesuosituksia toiminnan kehittämisestä.
Selvityksen mukaan KPT:n jäsenet ja sidosryhmien edustajat kokevat laajalti, että KPT on tärkeä osa Suomen kehityspolitiikan suunnittelua, valmistelua ja toimeenpanoa.
Yksi selvityksen johtopäätöksistä on, että KPT:n toiminnan ja tehtävien läpileikkaavuutta valtioneuvostotasolla tulisi vahvistaa. Tämä liittyy erityisesti kestävän kehityksen edistämiseen kehittyvissä maissa ja kotimaisessa päätöksenteossa. Selvityksessä pohditaan myös KPT:n sihteeristölle sopivinta institutionaalista sijoituspaikkaa. Nykyisen ulkoministeriön ohella vaihtoehtoina esille nousivat eduskunta ja valtioneuvoston kanslia.
Yksi raportissa esille noussut haaste on toimikunnalle myönnetyt resurssit. Selvityksen mukaan ne ovat selkeästi alimitoitettuja suhteessa KPT:n tavoitteisiin ja toivottuun vaikuttavuuteen.
