Hallitus on sitoutunut ottamaan huomioon globaalia kehitystä edistävän näkökulman kaikilla politiikan osa-alueilla. Johdonmukainen päätöksenteko edellyttää tiivistä yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä, mutta sitä vaikeuttaa koordinaation puute ja resurssien niukkuus, arvioi Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) 5. kesäkuuta julkistetussa vuosiarviossaan.
KPT:n mukaan kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus on nyt entistä tärkeämpää, sillä kehitysmaihin suuntautuvat rahavirrat – kuten kauppa, investoinnit ja siirtolaisten rahalähetykset – ovat kasvaneet. Niillä on nykyisin kehitysyhteistyötä huomattavasti suurempi merkitys köyhille maille. Lisäksi käänteiset rahavirrat, kuten veronkierrosta johtuva pääomapako, vaikeuttavat kehitystavoitteiden saavuttamista
KPT:n tarkastelu kattaa viisi politiikkalohkoa: taloudelliset ulkosuhteet ja kauppapolitiikka, verotus, turvallisuus ja kriisinhallinta, maahanmuutto sekä ilmastopolitiikka.
”Arviomme mukaan sekä ministeriöiden toimintakulttuureissa että yhteistyömekanismeissa on parantamisen varaa, vaikka johdonmukaisuuden tarve ja merkitys melko laajasti tunnistetaankin”, KPT:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen sanoo.
KPT:n mielestä tarvitaan paitsi tiiviimpää yhteistyötä virkamiestasolla ministeriöiden välillä, myös poliittisten päättäjien johtajuutta sekä valmiutta arvioida ja ratkaista mahdollisia ristiriitoja eri politiikkatavoitteiden välillä.
”Kyse on hyvin konkreettisista asioista: siitä, otammeko huomioon myös kehitysmaiden näkökulman, kun teemme päätöksiä esimerkiksi Suomen linjasta kansainvälisiin verokysymyksiin tai kun kehitämme tukipalveluita yritystemme kansainvälistymiseen”, Jääskeläinen havainnollistaa.
KPT:n mielestä politiikkajohdonmukaisuuden vahvistaminen edellyttää valtioneuvostolta riittävää poliittista tukea ja nykyistä tehokkaampia mekanismeja. Tällainen olisi esimerkiksi kehitysministerin johtama eri politiikkalohkojen tarkastelu, jonka ulkoministeriö ja valtioneuvoston kanslia toteuttaisivat yhdessä säännöllisesti. Johdonmukaisuuden edistämiseen ja politiikkalohkojen väliseen yhteistyöhön tulee myös osoittaa riittävästi resursseja.
KPT lisäisi myös eduskunnan roolia politiikkajohdonmukaisuuden edistämisessä. Tätä varten ministeriöiden tulisi laatia kerran hallituskaudessa kattava johdonmukaisuusraportti eduskunnalle.
Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi Suomen toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla.
Lisätietoja: Jouko Jääskeläinen, KPT:n puheenjohtaja, puh. 050 512 0782, Miia Toikka, KPT:n pääsihteeri, puh. 050 525 8649
Kehityspoliittisen toimikunnan vuosiarvio 2014 (pdf
Liite: selvitys verotuksesta (pdf)
Liite: selvitys yritysinstrumenteista Ruotsin ja Tanskan kehitysyhteistyössä (pdf)