Kehityspoliittinen toimikunta arvioi vuosittain Suomen kehityspolitiikkaa keskittyen muutamaan ajankohtaiseen teemaan. Viime vuonna toimikunta nosti esiin globaalin
ruokakriisin. Tänä vuonna toimikunta huomioi kehitysrahoituksen
haasteet ja rahoituksen kriteerien määrittelyn.
Vuosiarvio nostaa esiin myös kysymyksen, mitä voidaan laskea kehitysavuksi. Asia on teknisenä usein vaarassa jäädä suurelta yleisöltä huomioitta. Kehitysavun kriteerit ovat kuitenkin mitä keskeisimpiä, määritteleväthän ne mihin tarkoituksiin kehitysyhteistyön varoja käytetään ja kuinka eri maat perustelevat 0,7 prosentintavoitteen saavuttamistaan.
Kyseinen tavoite on luotu välineeksi vertailuun maiden välille. Mikäli kukin maa laskee siihen mitä haluaa, menettää luku uskottavuutensa yhteisenä mittarina.
Tänä vuonna toimikunta keskusteli vilkkaasti ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön suunnatuista varoista ja etenkin teknisestä, mutta tärkeästä yksityiskohdasta, missä määrin ilmastonmuutostyöhön luvattuja uusia varoja voidaan laskea kehitysyhteistyöksi. Keskustelun ydin löytyy arviosta.
Tämänvuotinen arvio tarkastelee myös muita teemoja.
Kehitysmaiden yksityisen talouden kehittäminen on saanut viime vuosina uutta pontta. On alettu ymmärtää, että kehitysmaiden yhteiskunnat, kuten omammekin, tarvitsevat talouden kasvua, työpaikkoja ja yksityiseltä sektorilta kerättäviä verotuloja. Tätä varten tarvitaan pienyrityksiä, tuotantoa ja markkinoita. Arvio tutkii, miten Suomi tukee yksityissektorin kehittämistä kehitysmaissa ja edistää suomalaisen elinkeinoelämän osallistumista siihen.
Kehityksen ja turvallisuuden yhteyttä lähestytään arvioimalla Suomen panostusta ja toimintaa konfliktimaissa ja nk. hauraissa tilanteissa.
Lopuksi arvio tarkastelee Suomen monenkeskisen yhteistyön tilaa ja edistymistä kehityspoliittisessa johdonmukaisuudessa.
Toimikunnan yhtenä tehtävänä on edistää globaaleja kehityskysymyksiä koskevaa kokonaisvaltaista keskustelua Suomessa. Yhteiskunnallinen keskustelu on harvoin
aitoa, jos siinä ilmaistaan yhtä ainoaa mielipidesuuntaa. Suomessakin voitaisiin vilkkaammin väitellä siitä, mitä tuloksellinen kehityspolitiikka on, ja mihin kehityksen toimiin julkiset resurssit käytetään.
Suomen kehityspolitiikan tila 2010 – kehityspoliittisen toimikunnan arvio valtioneuvostolle ja eduskunnalle (PDF, 44 sivua, 1,5 Mt)