Turvapaikanhakijoiden kulujen rahoittamista kehitysyhteistyövaroilla tulisi selkeyttää OECD:n piirissä. Suomen tulee aktiivisesti edistää rahoituskriteerien ja niiden toimeenpanon tarkentamista, jotta päästään yhtenäisiin raportointikäytäntöihin. Kehityspoliittinen toimikunta suosittelee, että rahoitusperiaatteiden uudelleen arviointi tulisi tehdä vasta tulevan kesän OECD-keskustelujen jälkeen.
Valtionhallinnossa keskustellaan parhaillaan siitä, mitä turvapaikanhakijoista aiheutuneita kuluja Suomi rahoittaa kehitysyhteistyövaroilla. Keskustelu käynnistyi sisäasiainministeriön aloitteesta kesällä 2009. Keskeistä ministeriön ehdotuksessa oli, että Suomi rahoittaisi kehitysyhteistyövaroilla myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saavien hakijoiden aiheuttamat kulut. Samoin ehdotettiin, että myönteisen päätöksen saavien kohdalla rahoitettaisiin kehitysyhteistyövaroilla ne kulut, jotka syntyvät vuosi siitä eteenpäin, kun turvapaikkaa haetaan. Aiemmin kehitysyhteistyövaroja on käytetty niihin kuluihin, jotka syntyvät vasta turvapaikan myöntämisen jälkeen. Turvapaikanhakuajan kulut ovat korkeammat kuin myöntämisen jälkeiset kulut. Myös tämä lisäisi kehitysyhteistyövarojen käyttöä turvapaikanhakijoiden kuluihin.
Säännöt siitä, mikä on kehitysyhteistyötä ja mikä ei, laaditaan OECD:n kehitysapukomiteassa. Avunantajamaiden tulkinnat nykyisistä säännöistä ovat olleet vaihtelevia. Jotkin maat eivät rahoita kehitysyhteistyövaroilla lainkaan pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyviä kuluja. Toisaalta taas monet maat rahoittavat turvapaikan saaneiden hakijoiden kulujen lisäksi myös kielteisen päätöksen saaneiden hakijoiden kulut.
Eri maiden toisistaan poikkeavien tulkintojen vuoksi kriteerit on nostettu keskusteluaiheeksi OECD:n kehitysapukomiteassa. Kehityspoliittinen toimikunta suosittelee, että Suomi ajaa aktiivisesti kriteerien selkeyttämistä tässä keskustelussa. Vaihtelevat käytännöt toisaalta vaikeuttavat kehitysyhteistyön rahoituslukujen vertailukelpoisuutta ja toisaalta syövät uskottavuutta kehitysyhteistyön rahoitukselta sinällään. Toimikunta suosittelee, että rahoitusperiaatteiden uudelleen arviointi tehdään Suomessa vasta ensi kesän OECD-keskustelujen jälkeen.
Kehityspoliittisen toimikunnan puolesta,
Nina Suomalainen, puheenjohtaja
Lausunnot, 11.3.2010