Kehityspoliittinen toimikunta haluaa kirittää Suomea kohti globaalisti kestävää kehitystä ja vahvistaa Suomen positiivista kädenjälkeä maailmalla. Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu, hallintorajat ylittävä kehityspolitiikka sekä vastuullinen yritysyhteistyö ja investoinnit ovat keskeinen osa Suomen kestävän kehityksen kansainvälistä työtä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Demokratia, oikeusvaltioperiaate, sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat arvoja, joiden vaaliminen on erottamaton osa kestävää kehitystä.
Näemme, että kestämätön kehitys maailmalla muodostaa merkittävän uhan ihmisen ja luonnon hyvinvoinnille sekä turvallisuudelle myös Suomessa. Siksi kehityspolitiikalla on tässä kokonaisuudessa erityinen tehtävä edistää globaalia kestävää kehitystä ja vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Pitkäjänteisellä lähestymistavalla ja yhteistyössä saadaan tuloksia ja kasvatetaan Suomen vaikutusvaltaa maailmalla. YK:n Agenda2030:n toteuttamisen kansainvälisenä kärkimaana ja aktiivisena kestävän kehityksen edistäjänä Suomelta odotetaan paljon.
Kehityspoliittinen toimikunta on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava kehityspolitiikan neuvoa-antava elin, jonka viestit nousevat toimikauden 2020–2023 aikana tehdystä tietoperustaisesta analyysi- ja seurantatyöstä. Toimikunta on asetettu valtioneuvoston asetuksella ja sen työtä ohjaavat kansainväliset normit ja sitoumukset, kuten YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030.
Toivomme tulevan hallituksen vahvistavan Suomen globaalia vastuuta ja vaikuttavuutta sekä rakentavan jatkumoa hallituskausien tavoitteiden välille. Lähtökohtamme on säilyttää ja kehittää niitä käytäntöjä ja linjoja, joiden takana on laaja parlamentaarinen ja yhteiskunnallinen tuki. Lähestymistapa on Kestävän kehityksen kansallisen strategian (2022–) ja vaalikaudet ylittävien selontekojen mukainen.
Hallitusohjelmaviestimme lähtevät koko hallitusohjelmaa linjaavasta kestävän kehityksen perustasta ja keskittyvät erityisesti kehitysrahoitukseen rooliin. Korostamme viesteissämme teemoja, joihin liittyy Suomen kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten valossa erityistä velvoittavuutta, mutta myös vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi nostamme esille arvopohjaisia lähestymistapoja ja ajankohtaisia kysymyksiä, joita tulevalla hallituksella on edessään. Lopuksi peräänkuulutamme entistä vahvempaa ja johdonmukaisempaa poikkihallinnollista yhteistyötä globaalien tavoitteiden edistämiseksi.