Tiedote 129/2009
12.5.2009
Kehityspoliittinen toimikunta julkistaa tänään tiistaina 12. toukokuuta Säätytalolla arvionsa Suomen kehityspolitiikan tila 2009. Julkaisu luovutetaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Pertti Salolaiselle. Tämän vuoden arviossaan toimikunta käsittelee ruoka- ja talouskriisien kehitysmaille asettamia haasteita sekä Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä kriisien paineessa.
Vuonna 2008 köyhyyden aiheuttama haavoittuvuus korostui ruoan hinnan nousun lisättyä nälkää näkevien määrää noin sadalla miljoonalla. Viimeisen puolen vuoden aikana talouskriisi on heikentänyt entisestään mahdollisuuksia köyhyyden vähentämiseen. Kriisiaikanakin Suomen on pidettävä kiinni sitoumuksestaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää vuosittaisia kehitysyhteistyömäärärahojen korotuksia valtiontalouden kehyksien mukaisesti. Pelkällä kehitysyhteistyöllä ei kuitenkaan vaikuteta riittävästi köyhyyden vähentämiseen. Valtionhallinnon tulee vahvistaa ja edelleen kehittää kykyä arvioida eri politiikka-alojen vaikutuksia kehitysmaihin ja lisätä näiden välistä yhteistoimintaa. Kehitystavoitteiden toteutuminen on varmistettava muun muassa kauppa-, turvallisuus-, muuttoliike- ja ilmastopolitiikassa.
Toimikunta korostaa, että muutokset kahdenvälisessä kehitysyhteistyössä sekä sektorien välillä että toimintatavoissa tulee tehdä siten, että ne tukevat kansainvälistä pyrkimystä uudistaa kehitysyhteistyötä. Suomi suuntaa nyt omasta aloitteestaan kehitysyhteistyötään uudelleen määritellyn suomalaisen lisäarvon mukaan ja suosii toimintamuotona yksittäisiä kahdenvälisiä hankkeita. Jotta kehitysyhteistyöllä olisi kestäviä vaikutuksia, tulisi vastaanottajamailla olla keskeinen rooli määritettäessä niitä valintoja ja toimenpiteitä, joilla se pyrkii saavuttamaan asetetut kehitystavoitteet. Avun kustannustehokkuus ja vaikuttavuus edellyttävät monien yksittäisten hankkeiden sijaan yhteisrahoitusmuotoja, joissa yksittäisten avunantajien näkyvyys ei saa olla etusijalla.
On tärkeää, että metsä-, vesi-, energia-, ympäristö- ja tietotekniikkasektoreiden lisäksi Suomi tarjoaa vastaanottajamaille tulevaisuudessakin tukea esimerkiksi koulutuksen, oikeusvaltiokehityksen, maatalouden ja terveyden aloilla. Toimikunta kannustaa ministeriötä vahvistamaan ihmisoikeuksien, helposti syrjäytyvien ryhmien ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman huomioimista sekä hiv/aids-työtä kaikessa kehitysyhteistyössä.
Toimikunta käsittelee vuosiarviossaan myös nopean linjamuutoksen sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman vaikutuksia kehitysyhteistyön suunnitteluun ja toimeenpanoon.
Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston 1.10.2007 asettama neuvoa-antava elin. Se seuraa ja arvioi toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla ja näillä tehtäviä keskeisiä päätöksiä. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana toimii Nina Suomalainen (kok.) ja siihen kuuluu 21 jäsentä. Jäsenet edustavat poliittisia puolueita, etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä sekä tutkimusmaailmaa.
Lisätietoja: puheenjohtaja Nina Suomalainen, puh. 040 357 6241, pääsihteeri Juha Vuorenkoski, puh. 040 357 6269