Tiedote 185/2010
10.6.2010
Kehityspoliittinen toimikunta julkisti torstaina 10. kesäkuuta arvionsa Suomen kehityspolitiikasta. Suomen kehityspolitiikan tila 2010 -arvio luovutettiin ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyryselle ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Pertti Salolaiselle.
Toimikunnan mielestä talouskriisi, ilmastonmuutos ja maailman ruokatilanne vaativat yhä selkeää tukea köyhyyden vähentämiseen. Tukea tulee jatkossakin antaa kehitysyhteistyörahoituksena, yhdessä sovittu tavoite 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuudesta vuoteen 2015 mennessä on yhä relevantti ja ajankohtainen. On myös tärkeää, että kehitysmaille ohjataan riittävästi niin kutsuttua ilmastorahoitusta. Valtiot eivät ole yhtä mieltä teollisuusmaiden lupaaman lisärahoituksen suhteesta kehitysyhteistyön, ja myös toimikunnassa asiasta on eri kantoja. Tästä huolimatta vähimmäistavoite on, että Suomen lupaama 110 miljoonan euron ilmastorahoitus vuosille 2010-2012 sekä tuleva pitkäaikainen rahoitus ovat lisää vuoden 2009 ilmastorahoituksen ja kehitysyhteistyönrahoituksen tasoon.
Toimikunnan mielestä Suomen tulee edistää julkisen kehitysavun kriteerien ja niiden tulkinnan selventämistä, varsinkin kun OECD:n ODA-kriteerejä tulkitaan eri maissa eri tavoin ja niihin kohdistuu monenlaisia paineita.
Varsinaisella kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa vain rajallisesti köyhyyden vähenemiseen. Julkisen kehitysavun lisäksi kehitystä voidaan edistää esimerkiksi teollisuusmaista kehitysmaihin suuntautuvien yksityisen sektorin rahavirtojen sekä erilaisten lahjoitusten avulla. Olisi tunnettava myös näiden vaikutukset kehitykseen.
Myös muilla politiikan aloilla on yhä suurempi vaikutus kehitysmaihin. Tänä vuonna Kehityspoliittinen toimikunta tarkastelee yksityissektorin kehitysvaikutuksia. Kehitysmaiden oma julkisen talouden rahoitus edellyttää, että yksityisen sektorin toiminnasta saadaan verotuloja. Kehitysyhteistyön keinoin on tuettava yksityisen sektorin tuotannon ja kaupan sekä niiden toimintaympäristön kehittämistä. Myös Suomella on tähän sopivia kehitysinstrumentteja. Niiden käytössä voidaan hyödyntää suomalaista osaamista, mutta tavoitteena on silloinkin oltava kehitysmaiden paikallisten yrittäjien tuotanto- ja markkinointiedellytysten tukeminen ja sitä kautta köyhyyden vähentäminen.
Toimikunta tutkii arviossaan myös Suomen kasvavaa panosta konflikti- ja kriisimaissa. KPT pitää tärkeänä, että aseellisista konflikteista ja humanitaarisista kriiseistä kärsivät maat saavat tukea riippumatta siitä, onko niiden epävakaa tilanne sisäinen vai uhka myös maan ulkopuolella. Konflikti- ja kriisitilanteissa toimiminen edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista kehitykseen sekä tapauskohtaista lähestymistä.
Suomen kehityspolitiikan tila 2010 arvioi lisäksi Suomen tukea monenkeskisten kanavien, Euroopan komission, YK-järjestelmän ja Maailmanpankin, kautta sekä kehityspoliittista johdonmukaisuutta.
Lisätietoja: KPT:n puheenjohtaja Nina Suomalainen, puh. 050 563 7550, ja KPT:n pääsihteeri Juha Vuorenkoski, puh. 040 357 6269
Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston 1.10.2007 asettama neuvoa-antava elin. Se seuraa ja arvioi toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla ja näillä tehtäviä keskeisiä päätöksiä. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana toimii Nina Suomalainen (kok.) ja siihen kuuluu 21 jäsentä. Jäsenet edustavat poliittisia puolueita, etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä sekä tutkimusmaailmaa.