Suomen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa on uudistettava, jotta se edistäisi entistä paremmin sukupuolien välistä tasa-arvoa ja vahvistaisi tuloksellisemmin naisten ja tyttöjen asemaa ja oikeuksia. Suomalainen arvopohja, kansainväliset sopimukset ja naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien nosto uudeksi kehityspoliittiseksi painopisteeksi luovat odotuksia, jotka Suomen tulee uskottavasti lunastaa. Myös sitoutumisemme YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda2030) toteuttamiseen edellyttää tätä.
Kehityspoliittisen toimikunnan (KPT) arvioraporttia ohjaa kysymys siitä, miten Suomesta voisi tulla entistä parempi – eräänlainen kehityspolitiikan mallimaa – sukupuolten tasa-arvon vahvistamisessa. Samalla olemme pyrkineet luomaan realistisen kokonaiskuvan Suomen kehityspolitiikan tilasta tasa-arvon näkökulmasta ja esittämään vision, johon Suomen tulisi kestävän kehityksen toiminnassa pyrkiä.
Suomi kohdentaa jo nyt toimintaansa maihin ja teemoihin, joissa on tarvetta ja kysyntää kestävän kehityksen mukaiselle tasa-arvon vahvistamiselle. Meillä on osaamista ja tahtoa tasa-arvon edistämiseen läpi koko kehityspolitiikan kentän – kahdenvälisen kehitysyhteistyön toteuttajista, kansalaisjärjestöihin, yksityissektorin toimijoihin ja tutkimukseen. Suomi on toiminut aktiivisesti EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla erityisesti naisten ja tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien puolesta. Tätä työtä tulee ehdottomasti jatkaa. Myös Suomen ulkosuhteet, erityisesti YK:n turvaneuvoston naiset, rauha ja turvallisuus – työ ja naisten taloudellista voimaannuttamista edistävä kauppapolitiikka ovat teemoja, joita tulisi jatkossa yhä edelleen vahvistaa kehitysmaiden naisten näkökulmasta.
Hallituskauden kokonaiskuva on kuitenkin ristiriitainen. Merkittävä ristiriita liittyy kehitysrahoituksen määrään ja sen kohdentumiseen. Suomi nosti naiset ja tytöt kehityspolitiikan kärkeen, mutta samaan aikaan painopisteen rahoitus väheni noin 40 prosenttia osana historiallisesti mittavimpia kehitysyhteistyön määrärahaleikkauksia. Kehityspoliittinen toimikunta esittää, että hallituksen tulee esittää aikataulu, jonka puitteissa Suomi nostaa virallisen kehitysavun BKTL-osuuden 0,7 prosenttiin ja suuntaa vähiten kehittyneisiin maihin vähintään 0,2 prosenttia BKTL:stä. Tasa-arvotyön painoarvon tulee näkyä myös rahoituksen kohdentumisessa. Siksi KPT linjaa, että Suomen tulee sitoutua EU:n tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman tavoitteeseen, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvon tulee olla joko merkittävä osa- tai pääasiallinen tavoite 85 prosentissa kaikista uusista ohjelmista vuoteen 2020 mennessä. Tässä suhteessa kaikilla toimijoilla on yhä parannettavaa. Viime vuosina tasa-arvon rahoitusosuus Suomen kehitysyhteistyön kokonaisuudesta on liikkunut noin 30–40 prosentissa. Linjaus konkretisoisi tasa-arvoa niin sanottuna läpileikkaavana tavoitteena, jolloin myös kaikkien kehitysyhteistyön toimialojen tulee arvioida hankkeitaan ja ohjelmia tasa-arvon näkökulmasta entistä perustellummin.
Muutokset ohjaisivat Suomea vielä lähemmäksi parhaita kansainvälisiä käytäntöjä, joita myös OECD meiltä edellyttää. Niihin kuuluvat muun muassa selkeä strategia, ohjeistus, toimintaympäristön ja tilanteiden tasa-arvoanalyysi sekä tilastointi- ja tulosraportointikäytännöt. On myös tärkeää oppia jatkuvasti omasta toiminnasta ja sen arvioinnista. KPT näkee, että tätä kautta voimme oleellisesti parantaa tasa-arvotyön laatua.
Koska yksityissektorilla ja pääoma- ja lainamuotoisilla finanssisijoituksilla on yhä suurempi rooli kehityspolitiikassa, tulee myös niitä tarkastella entistä johdonmukaisemmin sukupuolinäkökulmasta. Siksi on tärkeää, että ulkoministeriö nostaa sukupuolien tasa-arvon yhdeksi Finnfundin omistajaohjauksen kehitysvaikutuksia turvaavaksi reunaehdoksi.
Kehityspoliittinen toimikunta pitää erittäin tärkeänä, että naisten ja tyttöjen asema ja oikeudet on nostettu kehityspolitiikan yhdeksi prioriteetiksi. Sitä tulisi kuitenkin lähestyä laajemmasta ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja moniperustaisen syrjinnän torjunnan näkökulmasta. Lisäksi Suomen tulisi selkeyttää tavoitteet suhteessa tyttöjen oikeuksiin ja laatia tästä tarkennettu ohjeistus.
Sukupuolten tasa-arvo on kestävän kehityksen ehto, jota Suomen tulee kaikessa toiminnassa korostaa. Siksi on perusteltua, että kehitysyhteistyöllä ja -politiikalla on hallituskausia pidempi pysyvä perusta. Uudistukset tulee aloittaa tällä hallituskaudella ja sisällyttää seuraavan hallituskauden kehityspoliittiseen selontekoon. Suomen EU-puheenjohtajakausi vuonna 2019 olisi luonteva näytön paikka uudistusten esittelylle.
Lisätietoja:
KPT:n puheenjohtaja, Aila Paloniemi, p. 050 511 3067
KPT:n pääsihteeri, Marikki Stocchetti, p. 050 535 8649
Linkki STT:n tiedotteeseen: https://www.sttinfo.fi/tiedote/kehityspoliittisen-toimikunnan-arvioraportti-tasa-arvoa-tukevaa-kehityspolitiikkaa-on-paivitettava-ja-edistettava-suomen-eu-puheenjohtajuuskaudella?publisherId=25822857&releaseId=67672613
Kehityspoliittisen toimikunnan vuosiarvio 2018 (PDF, 2,4 Mt)