KPT:n tavoitteena on edistää Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuutta, sen prioriteetteja ja nostaa esille ajankohtaisia kysymyksiä. Tällä hallituskaudella ilmasto ja luonnon monimuotoisuus ovat yksi nousevista kehityspolitiikan ja kestävän kehityksen teemoista, joihin ruokaturva oleellisesti kytkeytyy. Koronapandemia korostaa tarvetta ymmärtää näitä kytköksiä ja huomioida niitä päätöksenteossa entistä vahvemmin.
KPT:n asiantuntijaryhmä tarkastelee laajaa teemaa kolmesta näkökulmasta:
Asiantuntijaryhmät tekevät vaikuttamistyötä yllämainituista teemoista ja tuottaa kolme konkreettisia suosituksia sisältävää julkaisua (12/2020–12/2021). Suositukset osoitetaan ulkoministeriölle, valtioneuvostolle, eduskunnalle ja puolueille. Ryhmän julkaisema materiaali on koko toimikunnan ja laajemman yleisön käytettävissä ja ladattavissa KPT:n verkkosivuilta. Nämä ajankohtaisjulkaisut toimivat elementteinä seuraavalle Suomen kehityspolitiikan tila 2021 -raportille.
Merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyöstä suuntautuu hauraille alueille, mutta ilmastonmuutos, pakolaisuus ja koronapandemian kaltaiset kriisit ja niiden vaikutukset koettelevat myös vakaampia maita. Suomi tunnetaan myös sitoutuneena humanitaarisen avun antajana ja maana, joka pyrkii vahvistamaan ulkopoliittista vaikuttavuutta ja kansainvälistä profiiliaan rauhantyöllä. Edellytykset näiden toimien yhä tiiviimmälle ja koordinoidummalle yhteistyölle ovat olemassa ja niille on kasvava käytännön tarve. Myös hallitusohjelmassa todetaan, että pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanrakentamisen, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön yhteensovittamista. KPT:n tavoitteena on tukea tämän kirjauksen toimeenpanoa, ja teema nousi KPT:n työohjelmaan jäsentemme toiveesta.
KPT:n kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhantyön ”neksus” -ryhmä aloitti toimintansa kesäkuussa 2020. Ryhmän tavoitteena on eri toiminnot ja toimijat yhdistävän ”neksus-ajattelun” selkeyttäminen, hyvien käytäntöjen levittäminen sekä poliittisen omistajuuden vahvistaminen. Ne lisäävät Suomen vaikuttavuutta ja kykyä vastata erityisesti pitkittyneiden konfliktien keskellä elävien ihmisten tarpeisiin ja vahvistavat erityisesti kaikkein haavoittuvimpien oikeuksia. Tähän Suomella on myös oikeudellinen velvoite OECD:n kehitysapukomitean DACin jäsenenä.
Asiantuntijaryhmä tekee vaikuttamistyötä teeman tiimoilta ja tuottaa konkreettisia suosituksia sisältävän julkaisun (12/2020). Suositukset osoitetaan ulkoministeriölle, valtioneuvostolle, eduskunnalle ja puolueille.
KPT:n jäsenistä koostuva ihmisoikeusperustaisuutta Suomen kehityspolitiikassa tarkastelevan ryhmän tarkoituksena oli tehdä tutuksi ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa, sen lisäarvoa ja haasteita. Ryhmän laatimassa julkaisussa tarkastellaan myös ihmisoikeusperustaisuuden tilaa Suomen kehityspolitiikassa ja tarjotaan suosituksia sen vahvistamiseksi tulevilla hallituskausilla. Julkaisu on suunnattu ensisijaisesti poliittisille päättäjille ja kehityspolitiikasta vastaaville virkamiehille, mutta myös laajemmin muille kehityspolitiikan ja -yhteistyön parissa toimiville tai teemasta kiinnostuneille tahoille. Ihmisoikeusperustaisuus liittyy oleellisesti Suomen globaaliin vastuuseen ja vaikuttavuuteen, erityisesti suhteessa kaikkein köyhimpiin maihin ja haavoittuvimmissa tilanteissa eläviin ihmisiin ja ryhmiin. YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n ketään ei jätetä -periaate on työn keskeinen ohjenuora.
Vaikka kehityspolitiikan ihmisoikeusperustaisuus on vahvistunut ja ihmisoikeudet osataan huomioida entistä huolellisemmin, ryhmä peräänkuuluttaa Suomelta lisää kunnianhimoa. Jatkossa yhä suuremman osan kehityspolitiikasta tulisi olla aktiivisemmin
ihmisoikeuksia edistävää ja ihmisoikeushaasteisiin tarttuvaa. Toimintaympäristöjen muuttuminen yhä monimutkaisemmaksi, konfliktien pitkittyminen, ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät katastrofit ja ihmisoikeuksien kasvava kyseenalaistaminen kasvattavat entisestään ihmisoikeusperustaisen kehityspolitiikan ja -yhteistyön tarvetta ja merkitystä. Kiristyvässä globaalissa tilanteessa on tärkeää varmistaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka säilyy vahvasti ihmisoikeusperustaisena yli hallituskausien.
KPT:n asiantuntijaryhmän työ täydentää syksyllä 2022 käynnistynyttä ulkoministeriöön toimeksiantamaa evaluointia ja tukee ihmisoikeusperustaisuuden vahvistamista kehityspolitiikassa ja ulkoministeriön toiminnassa. Asiantuntijaryhmää fasilitoi FIANT Consulting Oy (Jaana Vormisto ja Elina Tran-Nguyen) sihteeristön tuella. Ryhmän työ päättyi tammikuussa 2023.
KPT:n kauden 2020-2023 viimeisen työryhmän aiheena on demokratia ja kansalaisyhteiskunnan tila. Työryhmän tuottamassa julkaisussa tarkastellaan muun muassa demokratian ja kansalaisyhteiskunnan välistä suhdetta, Suomea demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tukijana sekä annetaan suosituksia valtioneuvostolle ja poliittisille päätöksentekijöille.