4.3.2025 Kestävän kehityksen seminaarissa keskusteltiin Suomen kansainvälisestä tuesta ja suomalaisten kulutuksen vaikutuksista globaalisti
Suomi laatii YK:lle raportin kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n toimeenpanon etenemisestä Suomessa. Kolmatta kertaa tehtävän raportin laadinnan tueksi Kehityspoliittinen toimikunta ja Kestävän kehityksen toimikunta järjestivät maaliskuun alussa yhteisseminaarin Eduskunnassa. Kestävä kehitys ei ole kilpailulaji vaan se lähtee yhteistyöstä, johdatteli kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtaja Petra Karjalainen osallistujat seminaariin.
Suomi laatii YK:lle raportin kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n toimeenpanon etenemisestä Suomessa. Kolmatta kertaa tehtävän raportin laadinnan tueksi Kehityspoliittinen toimikunta ja Kestävän kehityksen toimikunta järjestivät maaliskuun alussa yhteisseminaarin Eduskunnassa. Kestävä kehitys ei ole kilpailulaji vaan se lähtee yhteistyöstä, johdatteli kestävän kehityksen toimikunnan varapuheenjohtaja Petra Karjalainen osallistujat seminaariin.
Poliitikkojen paneelissa kansanedustajat keskustelivat Suomen kansainvälisestä roolista kestävän kehityksen kumppanina Agenda 2030:n toimeenpanossa. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Sofia Vikman (kok.) huomautti, että Suomi on tähän mennessä saavuttanut 86 prosenttia toimintaohjelman tavoitteista. Hän nosti esille etenkin panostukset ilmastonmuutoksen torjuntaan, koulutukseen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseen.
Inka Hopsu (vihr.) toivoi Suomelta entistä vahvempaa panosta YK:ssa ja EU:ssa. Molemmilla kansainvälisillä foorumeilla Suomella olisi hänestä nykyistä enemmän annettavaa. Kimmo Kiljunen (sd.) oli tyytyväinen Suomen kehityspolitiikan peruslinjauksiin, mutta eniten hän oli huolissaan asenneilmapiirin muutoksesta ja vastakkainasettelun lisääntymisestä.
Jouni Ovaskan (kesk.) mielestä Suomi on ollut aktiivinen kansainvälisillä foorumeilla, mutta omien kantojen näkyvyydessä ja aloitteellisuudessa olisi edelleen parannettavaa. Hän satsaisi koulutuksen ja osaamisen edistämiseen. Eva Biaudet (r.) piti myönteisenä, että Suomi on pitänyt kiinni pitkän tähtäimen kehitystavoitteista ja sitoutunut Ukrainan tukemiseen, mutta harmitteli kuitenkin kehitysrahoitukseen suunnattujen varojen vähenemistä ja toivoikin samanmielisten maiden kanssa lisää yhteistyötä lieventämään maiden kehitysrahoituksen leikkausten vaikutuksia köyhissä maissa.
Tutkijoiden paneelissa tiedepaneelien puheenjohtajat sekä Nuorten Agenda2030-ryhmän edustaja keskustelivat suomalaisten kulutuksen ja tuotannon muihin maihin kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista.
Aalto yliopiston opiskelija ja Nuorten Agenda 2030 -ryhmän jäsen Jenni Palukka oli huolissaan kulutuskeskeisyyden lisääntymisestä. Se lisää tarvetta tuoda näkyväksi kulutuksen ulkoistusvaikutuksia Suomen rajojen ulkopuolella. Ongelma on rakenteissa, ja yhteiskunta hyväksyy tämän ongelman. Hän vaati nuorten pääsyä pöytiin, jossa päätöksiä tehdään.
Suomen ympäristökeskuksen professori ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Jyri Seppälä kertoi, että suomalaisen kulutuksen ja tuotannon vaikutuksista globaaliin kestävyyteen saadaan koko ajan lisää tietoa. Etenkin EU:n ulkopuolelta tarvitaan kuitenkin nykyistä tarkempaa tietoa. Erityisen huolissaan Seppälä oli globaaleista materiaalivirroista, jotka ovat globalisaation myötä kolminkertaistuneet viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana ja kasvavat edelleen.
Jyväskylän yliopiston professori ja Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho muistutti, että Suomen julkisten hankintojen luontojalanjäljestäkin keskimäärin yli 90 prosenttia kohdistuu muualle kuin kotimaahan ja vakuutti, että luontohaittojen mittaamiseksi on olemassa jo riittävän tarkat mittarit päätöksentekoon.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori ja Kestävyyspaneelin varapuheenjohtaja Anna Maria Teperi korosti kestävän kehityksen kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa mukana ovat niin taloudellinen, sosiaalinen kuin ympäristöllinen kestävyys. Hän korostaisi toimeenpanokykyä, joka lähtee ihmisistä ja piti tärkeänä kannustavaa lähestymistapaa.
Paneeleja taustoittivat Suomen kehitysjärjestöt – Fingo ry:n tiiminvetäjä Silla Ristimäki järjestöjen näkemyksillä, valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Eeva Furman maaraportin valmisteluprosessin esittelyllä sekä ulkoministeriön kehityspoliittisen yksikön tiiminvetäjä Jenny Haukka kertomalla Suomen kestävän kehityksen kansainvälisestä työstä ja tavoitteista.
Kuvat ja tekstin taustoitus: Matti Remes/Mangomedia Oy