Kehityspoliittinen toimikunta tukee komission aloitetta rahoittaa lähivuosina miljardilla eurolla kehitysmaiden maataloustuotantoa ja vastata ruokakriisin aiheuttamaan haasteeseen.
EU:n komissio esitti 18. päivä heinäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 miljardin euron lisävarojen kohdentamista maatalouden kehittämiseen niissä kehitysmaissa, jotka ovat eniten haavoittuvaisia nopeasti nousseille ruoan hinnoille. Ensisijaisesti rahoituksella on tarkoitus tukea maataloustuotannon lisäämistä ja tehostamista kehitysmaissa. Osa varoista käytettäisiin sen lisäksi nopeasti ja suoraan lieventämään korkeiden ruoan hintojen aiheuttamia uhkia ruokaturvalle. Komissio on esittänyt lisärahoituksen lähteenä yhteisön maataloustukivaroja, joita tänä vuonna jää käyttämättä ennakoitua enemmän juuri ruoan korkean hinnan takia.
Aloitteesta on käyty aktiivista keskustelua EU:n jäsenmaiden kesken ja Euroopan parlamentissa. Sekä parlamentissa että jäsenmaiden keskuudessa on esitetty kriittisiä kannanottoja aloitteen suhteen ja viitattu EU:n budjettikäytäntöihin. Osa jäsenmaista ja parlamentaarikoista vastustaa varojen siirtämistä eri budjettiotsakkeiden välillä. Vaihtoehtona on esitetty rahoitusta EU:n ulkosuhdemäärärahoista.
Kehityspoliittinen toimikunta esittää:
Komission aloite on kannatettava ja rahoituksen tulee tulla jo olemassa olevien kehitysyhteistyövarojen ja humanitaariseen työhön tarkoitettujen varojen ulkopuolelta. Energian ja ruoan hinnan nousu on lisähaaste, jonka kehitysmaat joutuvat kohtaamaan vanhojen kehityksen esteiden lisäksi. Komission, jäsenmaiden ja parlamentin tulee tutkia mahdollisuuksia lisätä rahoitustaan ruokakriisistä kärsiville maille ilman, että rahoitus on poissa muilta kehitysyhteistyön vastaanottajamailta ja muilta kehitysyhteistyön ja humanitaarisen työn sektoreilta. Hintojen nousu on luonut merkittävän lisätarpeen kehitysmaissa, mutta sen seurauksena on myös jäämässä käyttämättä ennakoitua vähemmän EU:n maataloustukia. Siksi maataloustukiin jo budjetoitujen, mutta käyttämättä jäävien varojen käyttö on perusteltua tässä korkeiden hintojen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa.
Ruokaturvatilanne vaatii toimintaa lyhyellä varoitusajalla. Tämä ei saa haitata kehitysyhteistyön pitkäaikaista suunnittelua. Jo valmiiksi suunniteltujen apuvirtojen kohdentaminen uudelleen veisi tukea muilta tarpeellisiksi katsotuilta sektoreilta. Kehitysyhteistyövarojen uudelleen kohdentumista voi kuitenkin harkita kunkin instrumentin kohdalla ennalta päätetyissä väliarvioinneissa.
Mikäli pikaisen avun varoja käytetään suoraan ruoka-apuun, on hankinnoilla mahdollisuuksien mukaan tuettava paikallista ja lähialueiden tuotantoa. Tukemalla erityisesti pienviljelijöiden tuotantoa lievennetään kohonneiden ruoan hintojen vaikutuksia niin kehitysmaiden maaseudulla kuin kaupungeissakin ja samalla voidaan auttaa paikallisen ruokatuotannon jatkuvuutta tulevaisuudessa. Pienviljelijät ovat vähäisen omavaraisuusasteen vuoksi ruokakriisin uhreja, mutta heidän tuotantonsa on ratkaisevaa myös kaupunkiväestön kannalta.
Varoja tulee pääsääntöisesti suunnata pitkävaikutteisempaan maataloustuotannon lisäämiseen ja tehostamiseen kehitysmaissa, eli maataloustuotantoa tukevaan kehitysyhteistyöhön.
Nopea ruoka-apu ja kehitysyhteistyöksi luokiteltava toiminta tulee kytkeä toisiinsa, ja kaiken toiminnan tulee tukea pitkäaikaisia kehitystavoitteita. Ruoka-avun ja kehitysyhteistyön tulee vastata kunkin kehitysmaan tarpeita ja toteutuksen tulee seurata maiden määrittelemiä kehitysstrategioita. Erityisesti köyhimpiä kehitysmaita tulee tukea kehitysstrategioidensa luomisessa, jotta nämä kattaisivat ruokahuollon ja maataloustuotannon kehittämisen entistä vahvemmin.