Tiedote 221/2009
31.8.2009
Kehityspoliittinen toimikunta on pahoillaan, että aiemmin merkittäväksi aiottu varsinaisten kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu kutistui budjettineuvotteluissa lopulta neljään miljoonaan, johtuen taloustaantumasta ja kiristyvästä budjettitilanteesta. Toimikunta toivoo lähitulevaisuudessa tietoa siitä, miten ja millä sektoreilla ulkoasiainministeriö aikoo toteuttaa määrärahojen kasvun supistumisen suunnitellusta tasosta.
Toimikunta kuitenkin toivoo, että nousu kohti kansainvälisesti määriteltyä tavoitetta 0,7 prosenttia bruttokansantulosta jatkuu. Vuoden 2010 määrärahat vastaavat arviolta noin 0,55 prosenttia Suomen bruttokansantulosta. Suomen EU:ssa sopima välitavoite 0,51 prosenttia vuodelle 2010 täten saavutetaan, johtuen kuitenkin pääosin talouden taantuman aiheuttamasta bruttokansantulon laskusta.
Viime viikkojen keskustelua kehitysyhteistyömäärärahoista on myös värittänyt epätietoisuus siitä, laajennetaanko kehitysavuksi laskettavia pakolaiskuluja. Uudessa budjettiesityksessä on laskettu kehitysavuksi kaikkien kehitysmaista tulevien turvapaikanhakijoiden ylläpito- ja vastaanottokulut. Suomi on tähän mennessä laskenut ainoastaan myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kulut. OECD:n kriteerit jättävät tässä liikkumavaraa, ja ongelmallista on, että avunantajamaat tulkitsevat OECD:n kehitysapukomitean määritelmiä vaihtelevasti. Tämä aiheuttaa vaikeuksia eri maiden kehitysavun määrärahaprosenttien vertailussa toisiinsa.
Budjettiriihessä asia jätettiin lopullisesti sopimatta ja siitä aiotaan käydä keskustelua valtionhallinnossa ulkoasiainministeriön johdolla. Kehityspoliittisen toimikunnan mielestä aikomukset laskentatavan muutokseen olisi hyvä käydä läpi julkisessa keskustelussa ja irti budjettineuvottelusta. Kehitysapumääritelmistä ei saa tulla ministeriöiden välisen rahanjaon kiistakapulaa eikä apumääritelmiä tule tulkita laveasti siinä tarkoituksessa, että Suomen apu näyttäisi mahdollisimman suurelta.
Suomen tulisi edistää kehitysavun kansainvälisten määritelmien tarkentamista, jotta epäselvyyksiltä vältytään. Ylipäänsä olisi hyvä avata julkisesti keskustelua siitä, mitä kehitysavuksi laskettavien kulujen kriteerit ovat, miten eri maat niitä tulkitsevat ja mitkä kulut voidaan tai ei voida laskea kehitysavuksi. Keskustelussa on pidettävä keskiössä kehitysavun määritelmä, jonka mukaan sen tulee edistää kehitysmaiden taloudellista kehitystä ja hyvinvointia.
Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston 1. lokakuuta 2007 asettama neuvoa-antava elin. Se seuraa ja arvioi toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla ja näillä tehtäviä keskeisiä päätöksiä. Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana toimii Nina Suomalainen (kok.) ja siihen kuuluu 21 jäsentä. Jäsenet edustavat poliittisia puolueita, etujärjestöjä, kansalaisjärjestöjä sekä tutkimusmaailmaa.
Lisätietoja:
KPT:n puheenjohtaja Nina Suomalainen, gsm 050 563 7550
KPT:n pääsihteeri Juha Vuorenkoski, gsm 040 357 6269